Epidemiaa ja solidaarisuutta

Poikkeukselliset ajat ovat saapuneet uuden pandemian myötä ympärillemme. Maailma tuntuu pysähtyneen, kun ihmiskunta pyrkii taistelemaan pienen viruksen leviämistä vastaan. Poikkeustilanne ei kuitenkaan ole kaikille sama, vaan se vahvistaa olemassa olevia luokkarakenteita.

Kun tietotyöläiset ja virkahenkilöstö asetetaan kotikaranteeniin tekemään töitä, on monen muun työntekijän edelleen lähdettävä ansaitsemaan paikkoihin, joissa asetetaan itsensä virukselle alttiiksi. Toiset eivät saa palata töihin lainkaan, koska heidän työnsä on tehty rajoitteiden kautta mahdottomaksi. Pienyrittäjien valmiiksi tiukka talous ajautuu kriittiseen tilaan, kun palveluiden myynti käy käytännössä mahdottomaksi. Nollatuntisopimuksella olevaa ei enää kutsuta töihin. Esiintyvä taiteilija jää ilman keikkoja useaksi kuukaudeksi. Riskiryhmään kuuluvat eivät uskaltaudu ovestaan ulos. Pien- ja mikroyrittäjät sekä itsensä työllistäjät ja urheiluseurat ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa epidemian aikana maailmantalouden häiriötilanteessa.

Nyt kaikkien, joilla vielä palkka juoksee ja tulonmuodostus etenee sekä terveys on hyvä, on syytä katsoa oman navan ja vessapaperiröykkiön ulkopuolelle. Vaikka olette etätöissä, niin kannattakaa lounasravintoloita ja tilatkaa ruokaa niistä kotiin, jotta ne selviäisivät pahimman asiakaskadon yli. Tukekaa taiteilijoita ostamalla heidän tuotteitaan verkosta. Maksakaa netissä livestriimatuista keikoista vapaaehtoinen maksu. Älkää vaatiko peruuntuneista tapahtumista rahojanne takaisin ainakaan heti. Lupautukaa käymään kaupassa naapurin vanhukselle. Kysykää avoimesti ihmisiltä, tarvitsevatko he apua pandemian aikana.

Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia tekoja. Voisiko toisista välittäminen olla ratkaisu pahimman välttämiseen?

P.S.
Kuunnelkaa viranomaisia ja toimikaa ohjeiden mukaisesti! Ja peskää käsiänne!

Linkkejä:

https://thl.fi/fi/

https://www.keikalla.fi/

https://kauppa.luovarecords.com

Viemärien puhdistus

Lähes neljä viikkoa sitten kirjoitin Jyväskylän energiayhtiön tilanteesta. Niihin aikoihin juuri uudelleenbrändätyn yhtiömme nimi oli lähes koko Suomen huulilla. Kirjoitukseni poiki pyynnön lähteä mukaan tekemään kansalaisaloitetta vesihuollon yksityistämisen estämiseksi. Koska kansalaispalaute oli ennennäkemättömän laajaa, päätin ottaa haasteesta kiinni.

Vesi on meidän -kampanja lähti käsistä huomattavasti odotuksiamme nopeammin. Arvioin ennen nimienkeräyksen alkua, että vaadittava 50 000 nimeä tulee varmasti täyteen, jos saamme 20 000 nimeä ensimmäisen vuorokauden aikana kasaan. Ensimmäisenä päivänä tuli yli 41 tuhatta ääntä ja vaadittava 50 000 tuli täyteen jo ennen toisen keräyspäivän puolta päivää. Päätimme lopettaa nimien keräämisen kohtuullisen nopeassa aikataulussa, jotta saamme ruuhkaisen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman sutjakkaasti. Tätä kirjoittaessa kaikki 89 345 lomaketta ja allekirjoitusta on juuri luovutettu tarkistukseen. Pyrimme toimittamaan tarkistetun aloitteen eduskuntaan maaliskuun loppupuolella.

Image may contain: 1 person, sitting

Kampanjamme nousi jokaisen eduskuntapuolueen kansanedustajien viestinnässä sekä jokaisessa Suomen päämediassa. Tämä todistaa, että suomalaisille edullinen ja turvallinen 100% julkisesti omistettu vesihuolto on itseisarvo, josta ei olla valmiita tinkimään. Asiaan otti kantaa todella laaja joukko vesihuollon asiantuntijoita, jotka varoittivat yksimielisesti vesihuollon yksityistämistä vastaan.

Jyväskylässä paine Alvan vähemmistöosuuden myynnin selvittämisen vastustuksessa kasvoi, ja päättäjät tekivät päätöksen lopettaa selvitystyön. Tämä oli helpotus monille. Samalla Ähtärin kaupunginjohtaja antoi lausunnon, jossa kaupunki on tilanteessa, jossa vesilaitos on myytävä pakollisten kouluinvestointien vuoksi.

Ähtärin tilanne nostaa esiin ongelman, josta nämä kaikki ongelmat periytyvät. Kuntatalous on ympäri Suomea valtavassa kriisissä. Kunnat joutuvat katsomaan kaikkia mahdollisia realisoitavia taseita, jotta pystyvät tarjoamaan lakisääteiset palvelunsa. Palvelujen lisäksi pitäisi pystyä investoimaan tulevaisuutta ajatellen, jotta ekologinen uudelleenrakennus olisi todellista.

Lopuksi haluan kiittää kansalaisaloitteen vasemmistoliittolaisia aktiiveja: Joona Mielonen (Kotka), Olli Kohonen (Oulu), Hilkka Haaga (Oulu), Heidi Hietalahti (Oulu) ja Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi). Kiitos kovasta työstä. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille huolestuneille kansalaisille, jotka kirjoittivat aloitteen nopeasti matkalle kohti lainsäädäntöä. Kiitos!

Pannaanko Jyväskylässä ”taseet töihin” ja pohjavedet myyntiin?

Lähes kaikki suomalaiset mediat ovat viime päivinä revitelleet Jyväskylän vesiliiketoiminnan yksityistämisellä. Otsikoita ollaan revitelty ja osa artikkeleista on ollut erittäin harhaanjohtavasti kirjoitettu. Lehtien kirjoittelun pohjalta on noussut jo mielenosoituksia, joissa vaaditaan, että kaupunkilaisten vettä ei saa myydä.

Kyseessä on siis Jyväskylän kaupungin 100% omistaman monialaisen energiayhtiön Alvan (ent. Jyväskylän energia) vähemmistöosuuden myynnin kartoitus, eikä koko yhtiön myynti. Koko tilanne juontuu käsittääkseni siitä, että kuntatalous on mennyt jo pitkään miinuksella ja energiasektorille vaaditaan valtavia tulevaisuusinvestointeja, joita ei pelkästään kuntalaisten harteille asetetulla lainalla pystytä toteuttamaan. Energiasektori on kovassa murroksessa, eikä ole varmaa, pystyvätkö kunnalliset energiayhtiöt vastaamaan niihin haasteisiin, joita horisontissa siintää.

Tässä hetkessä Jyväskylän kaupunginhallitus on päättänyt lähteä selvittämään, miten kuntalaisille lankeavaa investointiriskiä saataisiin jaettua. Sen myötä on päätetty lähteä sipiläläiseen “taseet töihin” -tyyliseen toimintaan, jossa kuntalaisten omistamasta yhtiöstä myytäisiin sellainen vähemmistöosuus, jonka myötä kaupungin päätösvalta yhtiöön säilyy täysimääräisenä. Hommaa laitettiin hoitamaan konsultit, joille sorvattiin bonuksellinen sopimus, missä ei mielestäni ole mitään ihmeellistä. Ainakin pyrkivät tekemään työnsä kunnolla.

Selvitystyön perusteella vesiliiketoiminnan pitäisi olla osa kauppaa, koska myyntiä ei onnistuisi ilman. Vesiliiketoiminnan osalta oli tehty virhe jo aiemmin, kun toiminta oli viety saman liiketoiminnan alle kuin energia. Yhtiön pilkkominen ottaisi useammin vuoden ja vähemmistöosuuden myyntiä ei pystyttäisi toteuttamaan.

Vaikka tulevaisuuden energiainvestoinnit ovat haastavia ja vähemmistöosuuden ostaja voisi olla hyväkin kumppani, en näe periaatteellista syytä ottaa mukaan uusia sijoittajia energiayhtiöön. Yksityistämiseen johtava kehityskulku ei ole hyvä. Kun on kyseessä luonnolliset monopolit, on mielestäni erittäin tärkeää, että kuntalaisina pystymme yhdessä kustantamaan myös investoinnit, jotka koskevat omaa energiantuotantoamme ja -järjestelmäämme. Toivoisin, että energian ja veden omistus ja päätöksenteko olisi mahdollisimman lähellä käyttäjäänsä. Jos tämä tarkoittaa sitä, että paikallinen energiayhtiö häviää kilpailussa uusiutuvan energian rakentamisessa yksityisille taloyhtiöille , niin sitten niin tapahtuu. Pienet yhtiöt toimivat ketterämmin ja suuret seuraavat vakaammin perästä.

Toivottavasti Suomen hallitus vetää tällaisesta kehityksestä omat johtopäätöksensä mahdollisimman pikaisesti ja päättää, että vesiliiketoiminta olisi julkisessa omistuksessa tai vesiosuuskuntien hallussa. Samalla toivon, että uusiutuvan energian infraan panostetaan lähivuosina ennennäkemättömällä tavalla. Vettä, ilmaa ja verkkoja ei voi myydä loputtomasti, pidetään huolta, että niiden omistus pysyy käyttäjän lähellä.

Aion seurata Jyväskylän tilannetta läheltä ja raportoida loppukeväästä tarkemmin tilanteesta. Pysykää kuulolla.

Lähteet:

https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2019-12-09_esiselvitys-alva-yhtiot-oyn-yritysjarjestelysta

https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2019-12-16_jyvaskylan-kaupunginhallituksen-paatoksia-16122019

Jälkipyykki

Viikonloppuna vietin ensimmäisen puoluekokoukseni Vasemmistoliiton puoluekokousedustajana Kuopiossa. Oli sen verran hektinen kokemus, että somettaminen jäi vikkelämpien tehtäväksi.

Kohtuullisen uutena puoluetoimijana olin heti ehdolla puoluevaltuuston puheenjohtajistoon. Jäin kaikissa äänestyksissä melko kauas valinnasta, vaikka kymmeniä edustajia päätyi minua äänestämään. On sanottava, että sain kuitenkin tavoitteeni toteutumaan vaalikiertueen aikana tuomalla omat huoleni järjestön toimivuudesta esille. Ohessa pääsin tutustumaan muihin puolueen johtotehtäviin pyrkineisiin, ja kokemukseni perusteella saimme erittäin motivoituneita ja asiansa osaavia ihmisiä tehtäviin.

Oma toimintani puolueessa jatkuu seuraavat kolme vuotta puoluevaltuutettuna. Ensi vuoden alusta olen jälleen myös Keski-Suomen piirin ensimmäinen vpj ja vielä pitäisi hoitaa Jyväskylän vasemmiston valtuustoryhmän sihteerin ja kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenen tehtävät. Näyttää siis siltä, että luottamustehtäviä on aivan kylliksi, vaikka uudet jäivät haaveeksi.

Kokonaisuudessaan puoluekokous oli valtavan antoisa kokemus. Viikonlopun aikana pääsin tutustumaan lukemattomiin uusiin ihmisiin, joiden sydän ja aate on vasemmalla puolella.


<3

Puolue on elävä kansanliike

Vasemmistoliitto on saanut useita vaalivoittoja viimeisten vuosien aikana. Voittojen mukana on tullut myös hallitusvastuuta ja lisää vaikutusvaltaa kuntatasolla. Puolueeseen on liittynyt viimeisten vuosien aikana enemmän uusia jäseniä kuin vanhoja jäseniä on poistunut. Puolueen ikärakenne on nuorentunut merkittävästi ja marraskuisena viikonloppuna Kuopion puoluekokouksessa puolueen johtotehtäviin on ehdolla lähinnä alle nelikymppisiä tuoreita päättäjiä.


Kansan keskuudessa vasemmistoliitolla on kuitenkin maine menneisyyden puolueena. Tämä siitä huolimatta, että vasemmistoliiton nykyisistä jäsenistä noin puolet on liittynyt puolueeseen viimeisen kymmenen vuoden aikana ja Li Anderssonia pidetään vakuuttavimpana puoluejohtajana Suomessa.


Uusi vasemmistolainen keskustelu ei ole saanut sijaa mediassa samalla tavalla kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Vaikka suomalainen yhteiskunta on vuosien varrella joutunut tinkimään julkisen sektorin palveluistaan, ovat julkiset palvelumme edelleen erittäin laadukkaita ja edullisia verrattuna muihin länsimaihin.

Uusi vasemmistolainen sukupolvi on saanut merkittävää yhteiskunnallista jalansijaa esimerkiksi ympäristö-, tasa-arvo- ja rauhanliikkeen kautta. Ajankohtaiset yhteiskunnalliset haasteet itsensätyöllistäjien ja opiskelijoiden toimeentulon suhteen ovat lisänneet nuorten aikuisten määrää merkittävästi myös liikkeen sisällä. Vasemmisto on nähty lisäksi luonnollisena paikkana vähemmistöjen oikeuksien puolustajille. Moderni vasemmistolainen liike ei edellä mainituista syistä ole yhden eturyhmän oikeuksia ajava puolue. Vasemmistoliitto yhdistää perinteisen työväenluokan ja uudet kansanliikkeet saman katon alle ihmistä lähellä olevaksi puolueeksi.

Kuopion puoluekokouksessa Vasemmistoliitto uusii tavoiteohjelmansa ja saa uusia kasvoja puolueen puheenjohtajistoon. Kokouksessa määritellään, mitkä ovat vasemmistolaisen politiikan arvot 2020–luvulla.

Vesa Plath
Keski-Suomen Vasemmiston ehdokas Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajaksi

(Kirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa maanantaina 11.11.2019)

Kohti Kuopion puoluekokousta

Keski-Suomen vasemmisto päätti esittää allekirjoittanutta puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Kampanjaan ryhtyminen edellytti valituksi tulemista puoluevaltuustoon. Piirin syyskokouksessa tuli henkilökohtaisesti katsottuna ehkä liikaakin luottamusta, kun puoluekokousedustajuuden ja puoluevaltuutetun pestin lisäksi minut valittiin myös piirin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.

Puoluevaltuuston puheenjohtajan pesti on mielestäni erittäin tärkeä paikka vaikuttaa puolueen ja liikkeen sisällä. Puoluevaltuustolla on budjettivalta ja se on puolueen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä. Puoluevaltuuston kokouksiin kokoontuu suuri joukko vasemmistolaisia vaikuttajia säännöllisin väliajoin reitittämään puolueen suuntaa.

Haluan antaa panokseni sille, että puoluevaltuusto toimisi mahdollisimman optimaalisesti omassa roolissaan. Haluan, että kokouksen esivalmistelut ovat moitteettomassa kunnossa. Puoluevaltuuston kokousten käytäntöjä pitää mielestäni kehittää siten, että yleispoliittiset aiheet käsitellään seminaarimuotoisesti kokousten ulkopuolella ja päätösasiat varsinaisessa kokouksessa.

Teen kaikkeni, jotta yhteistyö puolueen työvaliokunnan sekä puoluehallituksen kanssa toimii saumattomasti. Samalla haluan, että puoluevaltuustossa kuuluu koko jäsenistön ääni. Tätä haluan tukea sekä jäsenkyselyiden että jäsenaloitteiden mahdollisuuden kautta.

Vasemmistolaisessa keskustelussa on kuuluttava sekä ay-liikkeen, rauhanliikkeen, ympäristöliikkeen, tasa-arvoliikkeen sekä alueiden, vähemmistöjen, vähävaraisten ja ihan tavallisten ihmisten ääni. Kukaan ei pärjää yksin – tarvitaan liikkeen sisäistä solidaarisuutta.

Vaalivoitto!


Keski-Suomessa saimme kansanedustajan paikan takasin neljän vuoden takaisen pettymyksen jälkeen. Juho Kautto nousi eduskuntaan listaltamme ja sai hienon henkilökohtaisen äänisaaliin (3863!) Nostimme puolueena kannatustamme edellisistä eduskuntavaaleista 1,5%-yksikköä ja n. 2500 ääntä!

Kansallisesti Vasemmistoliitto nosti kannatustaan eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa! Nousua vuodesta 2015 oli 1 %-yksikkö ja reaalisissa äänissä lähes 40 tuhatta. Tämä tarkoitti neljää lisäpaikka eduskuntaan ja nousua vahvaksi keskisuureksi puolueeksi.

Erityisen iloinen olen nuorten naisten menestyksestä Jyväskylässä. Matleena Käpin ja Sonja Karppisen kampanajat saivat nuoret liikkeelle. Heidän kampanjansa arvoa nostaa se, että samaan aikaan Bella Forsgren keräsi vihreille huikean äänisaaliin ja nousi eduskuntaan.

Henkilökohtainen äänisaaliini oli 690 ääntä. Se on ensikertalaiselle suuri määrä. Se on sellainen määrä luottamusta, joka laittaa nöyräksi ja suhtautumaan luottavaisemmin tulevaisuuteen.

Suuri kiitos kaikille tukijoille ja tsemppaajille! Nyt on aika hetken puhaltaa ennen seuraavia koitoksia!

<3

11

Neljä vuotta sitten vaalipäivän iltana kotiin matkatessani sanoin muutamalle läheiselle: ”Nyt tulee yhteiskunnan heikoimmille todella huono hallitus, mutta ei voi valittaa, jos ei itse ole täysillä mukana.” Siitä hetkestä lähtien olen omistanut suurimman osan vapaa-ajastani ollakseni täysillä mukana. Nyt neljä vuotta myöhemmin huhtikuisena sunnuntai-iltana on aika katsoa, mikä on tulos.

Olen kampanjani aikana pyrkinyt kertomaan miten tulevaisuuteen katsovan Suomen pitäisi toimia. Haluan, että Suomi on tasa-arvoistuva, osaava, jaksava, humaani ja ekologinen maa. Haluan, että nuoret, jotka ovat nyt ahdistuneet tulevaisuuden näkymistä voisivat luottaa siihen, että tulevaisuus on parempi. Haluan, että pystyisimme ajattelemaan ihmisten pystyvän parempaan ja, että luomamme järjestelmät kohtelisivat ihmisiä paremmin.

Lupaan tehdä kaikkeni, jotta huominen olisi parempi kaikille, ei vain harvoille.

Lupaan olla sanani arvoinen.

  • Vesa Plath, 11, Vasemmistoliitto, Keski-Suomen vaalipiiri

    #luottavaisemmintulevaisuuteen #siksivasemmisto #sinäpäätät #vaalit2019

Uuteen nousuun, asiaa jalkapallosta

Usein kuulee sanottavan, että jalkapallo on suurempaa kuin elämä.  Yleensä sillä tarkoitetaan miten suuri ja rakastettu laji jalkapallo on. Olen myös itse intohimoinen futisfani ja jyväskyläläisenä on ollut piinallista katsella JJK:n luisumista kohti vääjäämätöntä konkurssia.

Harrastajamäärissä mitattuna jalkapallo on ehdottomasti harrastetuin laji Suomessa. Jo senkin takia on erityisen tärkeää, että Keski-Suomeen saadaan tarpeeksi laadukkaita mahdollisuuksia harrastaa jalkapalloa, oli sitten kysymyksessä lupaava junnu tai ikämiesstatuksen saavuttanut jäähdyttelijä tai harrastaja.

On toivottavaa, että nyt kun keskisuomalainen huippumiesjalkapallo on aallonpohjassaan, voidaan puhaltaa jälleen yhteen hiileen ja keksiä keinot jalkapallon nostamiseksi uudelleen Suomen huipulle. Siihen ei riitä kaupungin periaatepäätös tai fanien äänekkäät vaatimukset. Seurojen ja aktiivitoimijoiden täytyy kaikkien yhdessä tehdä kunnon pohjatyötä ja saada sponsoritulot nousuun lajin kohdalla. Tällä hetkellä JYP vie oikeutetusti leijonan osan sponsoreista ja siitä hatunnosto kovaa työtä tekevälle kiekkoväelle. Jalkapallon osalta on tällä hetkellä turha haaveilla, että joukkueelliselle pelaajia saataisiin keskisuomalaisissa seuroissa maksettua kunnollista palkkaa ilman mesenaattien apua.

Lahjakkaat juniorit myös siirtyvät välittömästi vehreämmille nurmikentille, eikä heitä saada pidettyä keskisuomalaisissa seuroissa fanien ilona. Viimeisin esimerkki on vasta 16-vuotiaan JJK-pelaaja Nooa Laineen sopimus HJK:n kanssa. Lainetta on ratkaisusta täysin turha syyttää, sillä hurjan lahjakkaalle pelaajalle ei ole Keski-Suomessa tarjolla tarpeeksi tasokasta joukkuetta ja sitä myöten kehittäviä pelejä.

Nyt heittäisinkin pallon keskisuomalaiselle futisväelle ja haastaisin miettimään, miten Suomessa eniten harrastettu laji saadaan myös Keski-Suomessa jälleen uuteen kukoistukseensa? Tekemisen mallia voitaisiin ottaa vaikka Islannin muutaman vuoden takaisesta panostuksesta lajiin.

Ps. Teemu Pukista vuoden urheilija ja maajoukkue arvokisoihin

Investointi luovuuteen on investointi tulevaisuuteen

2010-luvun piti olla luovien alojen kultakausi. Aineettoman kulutuksen kasvu nähtiin globaalina trendinä ja Euroopan uuden kukoistuksen piti perustua luovien toimialojen kasvuun. Uudet panostukset luovien alojen kehittämiseen tulivat kuitenkin lähinnä digitaaliselle puolelle. Ohjelmisto- ja pelialalle suunnattiin suuri määrä resursseja alan kasvun tukemiseksi. Nyt näiden investointien hedelmiä saadaan nauttia peliyhtiöiden kasvaessa suuriksi globaaleiksi toimijoiksi.

Paitsioon jääneet alat, kuten taide- ja kulttuuripalvelut, vaativat entistä vahvempia investointeja. Korkeasti koulutettujen taiteilijoiden lukumäärä on kasvanut, heidän toimeentulonsa on yleisesti ottaen todella heikkoa ja avustusjärjestelmät eivät ole pysyneet kehityksen mukana. Taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus on polkenut paikallaan. Kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistaminen jäi puolitiehen rahoituksen puutteen vuoksi. Myös luovien alojen ammattilaisia suuresti hyödyttävä kunnon perustulokokeilu on jäänyt toteuttamatta.

Luovilla aloilla toimitaan yhä useammin alustatalouden ehdoilla. Luovan alan yritykset, osuuskunnat ja yhdistykset ovat tekijöiden kannalta usein perinteisen yrittäjyyden ja työn välimaastossa, joten sosiaaliturvan muutosten on pystyttävä vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Uusi perustulokokeilu olisi kohdennettava luovan alan ammattilaisille, jotta töiden tekeminen ja vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Riippumatta siitä täyttyykö työsuhteen tunnusmerkit, on kaikille taattava verovaroin rahoitetut julkiset terveyspalvelut.  

Taide- ja kulttuuripalveluiden vahvistaminen tuottaa kasvua, vahvistaa yritystoimintaa sekä luovat positiivisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Lisäksi ne toimivat kokeilun tiloina uusien työn muotojen kehittymiselle. Vasemmistoliiton tavoite taiteen ja kulttuurin rahoituksen nostaminen prosenttiin valtion budjetista on mahdollista toteuttaa jo seuraavassa budjetissa. Lisääntyvä panostus olisi kohdennettava etenkin valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella toimiville tekijöille niin sanotulle vapaalle kentälle,  jotta sillä olisi mahdollisimman suuri vaikutus koko yhteiskuntaan.

Panostus taiteeseen ja kulttuuriin on panostus parempaan tulevaisuuteen.


Vasemmistoliiton taide- ja kulttuuripoliitiinen ohjelma löytyy täältä: https://vasemmisto.fi/teemat-arvot/muut-ohjelmat/taide-ja-kulttuuripoliittinen-ohjelma/

Vasemmistoliiton vaaliohjelma eduskuntavaaleissa 2019 täältä: https://vasemmisto.fi/eduskuntavaaliohjelma-2019/